Ajatuksia vuodelle 2021

Kerran puolessa vuodessa on useammin kuin kerran vuodessa, eikö? 

Viime postauksessa kipuilin kirjoitusajan puutetta - enkä kyllä tajunnut, että samaa jatkuisi oppikirjaprojektin takia joulukuulle asti. Kaikki lomat ja muut ovat menneet oppimateriaalin kimpussa, ja olinkin vuoden 2020 päätteeksi aivan uuvuksissa. Ehkä uupuneempi kuin koskaan ennen. 

Siksi onkin ollut ihanaa viettää ihan nollasuunnitelmajoululomaa, joka on ollut oikeasti lomaa. Pyjamapäiviä, laiskottelua, herkuttelua. Omien fiilisten pohdiskelua. 

Vuoden 2020 aikana tajusin, että jaksamiseni rajat voivat todellakin tulla vastaan. Se ei ole aiemmin ollut mitenkään kovin realistinen uhka, vaikka ainahan lukukauden tai lukuvuoden päätteeksi on väsynyt. Viime vuosi oli kuitenkin erikoisolosuhteiden takia reippaasti kuormittavampi kuin aikaisemmat työvuodet. Epävarmuus lähi- ja etätyön vaihtelusta, milloin mistäkin koronarajoituksista sekä uusien työtapojen salamahaltuunoton paineet ovat todella vieneet voimat vähiin. Siihen yhdistetään päivätyön normaalikiireet, korona-arjen eläminen kahden päiväkoti-ikäisen kanssa sekä kirjailijahommat - no, sanotaanko nyt näin, että toivon vuonna 2021 voivani viettää enemmän leppoisaa vapaa-aikaa kuin vuonna 2020. Jaksamiseni riippuu siitä.

Mitä muuta mietin tästä alkaneesta vuodesta? Moniakin juttuja. Laitetaanpas muutamia ajatuksia listaksi. Jonkinlaiseksi uudenvuodenlupausten tai ehkä mieluummin hahmoteltujen pyrkimysten listaksi. Toiveet ja tavoitteet kun on hyvä sanoittaa, jotta niitä kohti on helpompi edetä. 

1. Oma hyvinvointi

Toivon pystyväni tänä vuonna, kun stressitasoni oikeasti laskevat, keskittymään enemmän omaan hyvinvointiini. Tavoitteeni on parantaa arkisia valintojani ja elämäntapaani niin, että saisin tuloksena sekä fyysisesti että henkisesti kevyemmän olon. 

Ylipainoni ahdistaa minua, tekee minut väsyneeksi ja suoraan sanottuna altistaa minut erittäin vakavasti diabetekselle. Asiaan on tultava muutos. Tämä tavoite tarkoittaa siis järkevämpiä ruokavalintoja (lisää kasviksia, vähemmän sokeria ja höttöhiilareita) sekä liikunnan lisäämistä aikatauluihin. Edes pari kävelylenkkiä ja kotitreeniä jokaiseen viikkoon auttaisi jo paljon. Jos numeroista halutaan puhua, haluaisin olla vuoden päästä 20kg kevyempi. Mieluummin 22kg. Mutta kilomäärät ovat sivuseikka - haluan jaksaa olla pirteämpi versio itsestäni.

 

 

2. Kestävämmät elämäntavat

Toivon, että saamme tänä vuonna perheenä ruokasuunnittelumme toimimaan paremmin ja sitä myöten ruokahävikkimme pienenemään. On ihan älytöntä, että ostan kaappiin salaatteja, jotka sitten myöhemmin heitän litsahtaneina roskikseen, kun ei vain tullut laitettua salaattia ruoka-annoksen oheen. Kun se on muka niin vaivalloista. Pah. Tekosyitä. Ruokakassipalveluiden käyttö on yksi tapa lähteä ratkomaan tätä, mutta toisaalta niin ovat myös omat viikkosuunnitelmat ja nettikaupan kotiinkuljetusten hyödyntäminen. 

Ruokahävikin torjunnan lisäksi haluan fiksata omaa kulutuskäyttäytymistäni muutenkin järkevämpään suuntaan. Olen hieman liian huoleton shoppailija, koen, ettei minulla muka ole vaatekaapissa mitään (no, olenkin kieltämättä lihonut monista vaatteistani ulos...) ja ostelen liikaa. Toisin sanoen, aion tänä vuonna kiinnittää huomiota erityisesti itseäni (ja kotia) varten tekemiini ostoksiin. Ahdistun sovituskopissa epäsopivista vaatteista ja ahdistun kotona joka puolella lojuvasta tavaramäärästä. Ratkaisu on aika looginen - vähemmän ostoksia. Ja säästöt sitten sijoituksiin - tai siivouspalveluun, jonka pitäisikin nyt tammikuussa alkaa. Sekin on muuten sijoitus omaan hyvinvointiini, koska uskon saavani siivousavusta itselleni hyvän mielen. Sivujuonteena tälle on myös suunnitelma käydä vähän läpi kaappien sisältöjä, vähitellen. Turhat pois, kiertoon tai roskikseen, riippuen tavarasta.

 

3. Työt ja harrastukset

Vuonna 2021 haluaisin taas ehtiä valokuvaamaan enemmän. Ehkä jopa asiakaskuvauksia. Joka tapauksessa haluaisin taas ehtiä treenaamaan kuvaamista aktiivisemmin. Kuvaaminen rentouttaa ja on myös mahdollinen sivutulojen lähde, mutta ennen kaikkea se on minusta kivaa ja vie ajatukset pois muista asioista. Taidan edelleen päästä kaikkein helpoimmin flow-kokemuksen ääreen kuvatessani ja editoidessani kuvia. Jo se on hyvä syy tavoitella tätä lisää.

Avon-kosmetiikan myyminen puolestaan on ihan siinä hilkulla, jatkanko sen parissa. Aion kokeilla muutaman kuukauden sitä vielä vähän tehostetummin, mutta jos tuotot eivät vastaa työmäärää, minun on syytä karsia aikasyöppö kalenteristani. (Eli jos haluat ostaa huokeaa, mutta laadukasta kosmetiikkaa - ole yhteydessä. Minulla on sinulle ratkaisu. 😉)

Nyt kun oppikirjaprojekti on taas suhtkoht kuosissa kevään markkinointihommia lukuunottamatta, voisin yrittää myös jälleen kerran herätellä tämän blogin henkiin. Vapaamuotoinen kirjoittaminen on kuitenkin pitkään ollut minulle henkireikä, tapa käsitellä asioita. Kirjoitusajan puuttuminen on harmittanut minua. Mutta tottahan on tietenkin myös se, että Instagramissa tulee kirjoiteltua lyhyitä huomioita arjesta, sekin on usein riittävää. Ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista varata kaikkiin vapaisiin hetkiin jotain tekemistä.

Joutilaisuus on nimittäin hirvittävän tärkeää. Minulla on nyt tämän parin viikon joululoman jäljiltä jo huomattavasti levänneempi olo kuin aikoihin. Enkä ole vaatinut itseltäni juuri mitään. Ruokaa pöytään perheelle, ulkoilua kun kelit sallivat, leikkimistä lasten kanssa, lukemista, äänikirjaa, parit päikkäritkin. Tätä toivon tälle vuodelle enemmän.

Yksi tavoite on myös vähentää omaa ruutuaikaa somen ääressä, turha kännykällä selailu minimiin ja vapautuva aika parempaan käyttöön. Treeniin, lukemiseen, nukkumiseen. Ja toivottavasti ystävien, niiden someruutujen toisessa päässä olevien, tapaamiseen ihan livenä taas pitkästä aikaa. Koronavuoden yksinäisyydenkokemusten soisi jo loppuvan tai ainakin vähenevän. Ystäviä pitäisi nähdä. Lenkillä, kahvilla, kyläillen.

***

Hirmuisesti tavoitteita tai toiveita, miksi näitä nyt sanoisi. En aio luvata itselleni täydellistä sokerittomuutta tai ehdottoman varmasti kolmea hikilenkkiä viikkoon tai vain puolen tunnin someaikaa jokaiseen päivään - en minä sellaisiin ehdottomuuksiin pysty. Jos yrittäisin, epäonnistumiset vain lannistaisivat. Siksi nämä ajatukseni ovatkin enemmän pyrkimyksiä yleisvaltaisesti parempiin elämänvalintoihin, sillä näin 43-vuotiaana pitää jo ajatella hieman sitäkin, että ei tässä enää parikymppisiä olla. Elämästä on järkevää karsia asioita, jotka eivät ole hyväksi itselle. Se parantaa omaa jaksamista tämän hetken arjessa ja tulevaisuudessa. Haluan jaksaa olla osallistuva äiti, puoliso ja ystävä vielä monen monta vuotta. Sitä tämänkin vuoden pitäisi pohjustaa. 

Minkälaisia ajatuksia sinulla on vuoden 2021 suhteen? Oletko ajatellut asettaa itsellesi tavoitteita?