Äiti, Papu ja Itu - arjen elämää

Joskus haaveet toteutuvat aika vikkelällä aikataululla, kunhan ne vain sanoo ääneen. Sanoin miehelle ääneen edellistä julkaisua kirjoitellessani, että olisipa kiva mennä käymään Tukholmassa. Mies totesi, että mene ihmeessä, hän voi kysyä saisiko lomapäivän sille päivälle, kun minä olisin reissussa. Ihan ensimmäiseksi siis kaunis kiitos rakkaalle avopuolisolleni, joka mahdollisti tämän noin 36 tunnin oman ajan minulle. <3 Kaikki se aika, ihan yksin. Mitäs puuhasin? Kyllä täytyy myöntää, että nautiskelin. Kotoa kun lähdin, oli ovella vähän melkein tippa linssissä, että mitä minä huono äiti tästä lähden liisustamaan. Mies vielä toi hymyilevän ("pahaa aavistamattoman", eh?) vauvan vilkuttelemaan eteiseen, taaperokin kävi kesken iltapalansa halailemassa - eikä ne kummatkaan olleet moksiskaan, kun äiti sanoi heipat. Vielä terminaalissa oli vähän sellainen olo, että onko tämän tyhmempää ajanviettotapaa, kun odotettiin laivaan pääsyä. Olisinhan voinut olla kotona kutittel...

Parasta mahdollista alkanutta vuotta 2019 ihan kaikille! Siinähän ne sitten menivät, juhlapyhät ja vuodenvaihde ja näemmä jo puoli tammikuutakin taas. Itu täytti 6kk ja parin viikon päästä Papu on jo 1v 10kk. Ja minä? No minähän en vanhene ollenkaan... Vuodenvaihteeseen ladataan aina kauhea määrä muutostoiveita ja -paineita. Lupauksia, kuureja, lakkoja, elämänparannuksia. Into kestää hetken ja sitten tapahtuu paluu vanhaan. Niinhän se yleensä menee. Pitäisi muistaa kohtuus näissäkin jutuissa, ei vaatia itseltään täyskäännöstä, jos suunnan pienempikin tarkistus riittäisi. Näissä fiiliksissä itse aloittelen vuotta ja tässä on juttuja, joita yritän saavuttaa / tehdä tänä vuonna, ilman sen suurempia paineita. - Kevyempi elämä vähenevien raskauskilojen myötä. Tämän haluan saavuttaa vähentämällä herkuttelua, lisäämällä vihanneksia & muuta kevyempää ruokavalioon sekä tekemällä kotitreenejä. Kotitreenaamisessa (ja ruokavalion kohentamisessa) minua auttavat FeelShapen MAMA-treeni...

(Tämä blogimerkintä on tehty kaupallisessa yhteistyössä äitiyskiropraktikko Sam Leckien kanssa. Kokemukset ovat 100% omiani, Sam auttoi omaan ammattiinsa liittyvien käsitteiden oikeassa käytössä. Insta-tililtäni @papujaitu löytyy aiheeseen liittyvä arvonta.) Kun nelikymppinen nainen saa kaksi lasta kahden vuoden sisään, on kroppa kovilla. Onhan raskaus toki fyysisesti rankka kokemus kenelle tahansa äidille, mutta huomasin toisen raskauteni aikana, että kroppani ei ollut toipunut kunnolla vielä ensimmäisestäkään. Kaikenlaista krämppää riitti. Kyllä tässä kantamista piisasi! Kuva: Korinna Photography Lopulta turhauduin jatkuvasti kipuilevaan selkääni, joka rajoitti jo liikkumistani Papun kanssa. Autosta en meinannut päästä ulos, koska jalan nostaminen penkistä ja siirtäminen sivulle vihloi alaselässä. Yöllä kyljen kääntäminen oli tuskaa, enkä nyt tarkoita vain kasvavan massun aiheuttamaa hankaluutta, vaan ihan oikeasti sattui niin, että heräsin ihan joka ikiseen kääntymisyrityk...