Pikkuneiti 7kk
Eilen tuli kuluneeksi 7kk siitä, kun sain syliini maailman ihanimman pikku-Itun, kuopustytön, pikkasenkikkasen. Meillä ei enää asu pikkuvauva, saati vastasyntynyt. Ollaan jo vauvavuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Olo on yhtä aikaa hiukan haikea ja huikean odottava. Haikea, koska tämä on nyt meidän perheen viimeinen vauvavuosi ja tähän liittyy näitä erilaisia virstanpylväitä, joita ei tämän jälkeen enää meillä koeta. Odottava siksi, että näen Itun isosiskossa niin paljon hauskoja piirteitä ja uskomatonta kehitystä, että toisaalta en malttaisi odottaa, että pikkusiskokin alkaa puhua höpöttää ja puuhailla isosiskonsa kanssa vaikka mitä. Ja kuitenkin, nyt. Nyt on se paras hetki. Ei mennyt, ei tuleva vaan se vauvan (ja taaperonkin) tämä hetki. Mitäs se meillä sitten on tällä hetkellä? Puolivuotisneuvolassa, joka oli oikeastaan 6,5kk -neuvola, tyttö oli 7,670g painava ja 69,5cm pitkä. Hän ei vielä ryömi eteenpäin. Pakki on löytynyt ja oman akselin ympäri pyöritään kyll...