Äiti, Papu ja Itu - arjen elämää

Tänään olisi ollut pikkuisen Itun varsinainen laskettu aika. Olen kyllä iloinen siitä, että sen sijaan, että nyt kärvistelisin synnytyssalissa hengittelemässä supistusten tahtiin (tosin siellä salissa oli mukavan viileää...), minulla on sylissä pieni kaksiviikkoinen tytöntyllerö. Hiki on joka tapauksessa, mutta sille ei nyt näissä olosuhteissa mitään voi, kun ei ole sitä ilmalämpöpumppua... Eilen illalla sain ihanan ja odotetun sähköpostin. Masukuvausten kuvat olivat valmistuneet! Papun masukuvat otti Jere Satamo ja ne otettiin meillä kotona, viime vuoden helmikuussa. Niiden tunnelma oli mukavan talvinen ja kotoisa. Jeren kuvaustyyli on tummahko ja täysin erilainen kuin oma kuvaustyylini, joten siksi halusin buukata juuri hänet. Halusin kuvia, joissa selkeästi näkyy se, etten ole niitä itse "ohjannut". Olin kuviin hurjan tyytyväinen. Tässä kaksi lemppariani noista talvikuvauksista: Tällä kertaa halusin masukuvat ulkomiljöössä, kun tulossa kuitenkin oli kesävauva j...

Olin tänään töissä. Ja eilenkin. Ohhoh. Olihan melkoisen outo tunne, mutta toisaalta tätä pientä vaihtelua olin ihan odottanutkin. Miehellä on menossa käyttämättä ollut isyyslomaviikko Papusta ja niinpä minun viikkoni on ollut buukattu täyteen menoja, joita on helpoin hoitaa ilman taaperoa. Kampaaja, kiropraktikko, työt. Vuoden tauon jälkeen oli mukava tehdä kaksi ihan kevyttä työpäivää, joista on ehkä pikkuisen apua kollegoille ja äitiyslomasijaiselle, kun lukuvuosi elokuussa taas starttaa. Raskainta oli koulutalon rappusten ramppaaminen... Työhuoneeni on hissittömän, vuonna 1908 rakennetun koulutalon kolmannessa kerroksessa ja eilenkin puuskutin kerrosten väliä melkoisen monta kertaa. Opolla oli pari työpäivää. Aika kevyellä otteella mentiin, onneksi. Niin monta kertaa, että kun kotiin pääsin, kaaduin suoraan sänkyyn nukkumaan. Onneksi mies sai vielä viihdytettyä taaperoa ja äiti sai toipua päikkäreillä. Tänään työpäivä oli hieman lyhyempi kuin olin odottanut, joten sain ...